Väärennettyjen Pokémon-korttien tunnistaminen
Melkein missä tahansa keräilyharrastuksessa väärennökset saattavat nousta ongelmaksi, ja Pokémon-korteissa väärennökset eli feikit ovatkin valitettavan yleisiä. Feikkien tunnistamisen taito kehittyy luonnostaan keräilyharrastuksen edetessä: kun on nähnyt tarpeeksi aitoja kortteja, alkaa luonnostaan huomata pienet virheet, jotka paljastavat kortin väärennetyksi. Tämä opas käy läpi yleisimmät asiat, joihin kannattaa kiinnittää huomiota tunnistaakseen ja välttääkseen feikit.
Kaikissa esimerkkikuvissa aito kortti on vasemmalla ja väärennös oikealla.
Hanki aitoja kortteja vertailukohdaksi
Paras tapa varmistaa korttien aitous on ostaa ne pelikaupasta tai jostain muusta virallisesta kortteja myyvästä liikkeestä. Näin voit olla varma, että ne ovat peräisin suoraan maahantuojalta. Kun tiedät, että ainakin nämä kortit ovat aitoja, voit verrata niitä muualta saamiisi kortteihin.
Aitojen korttien kuvia löytyy tietenkin myös netistä etsimällä esimerkiksi kortin ja korttisarjan nimillä. Näytöllä kuvan värit saattavat toki hieman vääristyä eikä esimerkiksi kortin kiiltävä pinta aina välity oikein, mutta voit silti vertailla esimerkiksi kuvan asettelua ja tekstejä.
Fontti ja tekstit
Väärä fontti on yleensä helpoin tapa tunnistaa feikki. Kortin teksti voi olla myös aseteltu oudosti, siinä on kirjoitusvirheitä tai alareunan copyright-merkinnät ovat väärin. Kaikkein ilmiselvimmissä feikkikorteissa on selkeitä asiavirheitä: Pokémon saattaa esimerkiksi kehittyä ihan väärästä Pokémonista tai sen hyökkäykset tekevät monta tuhatta vahinkoa.
Kuvanlaatu ja värit
Väärennetyn kortin kuvanlaatu on usein hieman sumea, tai värit ovat vaaleammat tai tummemmat kuin aidossa kortissa. Tässäkin tekstien tarkkailu auttaa, ja esimerkiksi kortin alareunan hyvin pienellä fontilla painetut copyright-tekstit jäävät usein feikissä epäselviksi.
Huom! Pelkän värisävyeron perusteella ei vielä kannata tuomita korttia feikiksi, erityisesti jos kortti on vanha. Ensimmäisissä korttisarjoissa painolaatu vaihtelee eri painosten välillä joskus paljonkin, ja jotkut kortit ovat selkeästi vaaleampia tai tummempia kuin toiset. Kannattaa siis näissä tilanteissa aina etsiä myös muita väärennöksen merkkejä.
Usein erityisesti kortin taustapuoli saattaa paljastaa feikin. Sinisen taustan yksityiskohtia on hyvin vaikea jäljitellä, ja feikissä sininen pinta on paljon tasaisempi ja huonolaatuisempi. Helppo paikka tarkistaa on esimerkiksi ON-kirjaimien alapuolella oleva alue.
Pahvin laatu
Feikkikortti tuntuu usein sormissa erilaiselta kuin aito. Pahvi saattaa olla esimerkiksi liukkaampaa ja “muovisempaa” kuin aidossa kortissa. Feikit voidaan painaa myös aitoa ohuemmalle pahville, jolloin ne taipuvat helpommin. Lisäksi, kun aitoa korttia katsoo tarkkaan sivusta, pahvissa erottuu kaksi eri kerrosta, kun taas feikki on usein yksikerroksinen.
Kiiltävät kortit
Koska kiiltävät kortit eli holot ovat yleensä arvokkaimpia, ne ovat myös väärentäjien suosiossa. Tässä muutamia yleisimpiä holovirheitä:
- Kortti on holo, vaikka siitä ei oikeasti ole olemassa holoversiota
- Kortin kuuluisi olla aina holo (esim. GX tai V), mutta ei ole
- Vanhassa keltareunaisessa rare holossa tai reverse holossa myös kortin reunat kiiltävät (uusissa harmaareunaisissa rare holoissa niiden kuuluukin kiiltää)
- Tavallisessa rare holossa tai reverse holossa koko kortin pinta kiiltää
- Holopinta on tasainen, vaikka siinä kuuluisi olla jokin kuviointi
Erityisen hankalia saattavat olla rainbow raret ja muut ultra raret, joissa koko kuvan kuuluukin kiiltää. Ensimmäisenä kannattaa tietenkin kiinnittää huomiota edellä listattuihin yksityiskohtiin kuten fonttiin ja taustapuolen laatuun, mutta jos näiden perusteella et osaa sanoa, myös holopinnassa on yleensä eroa. Esimerkiksi GX-korttien holopinta voi olla aidossa kortissa vino mutta feikissä suora, tai rainbow raresta puuttuu kokonaan sen taustakuviointi. Holoja on tietysti monia erilaisia, joten kannattaa tutkia netistä, millainen holopinta juuri kyseisessä kortissa kuuluu olla.
Boosterit ja muut korttipakkaukset
Kirpputoreilla voi usein tehdä löytöjä, mutta siellä myös liikkuu paljon feikkejä. Varo erityisesti uusilta ja avaamattomilta vaikuttavia pakkauksia, joita Suomen kirppiksillä joskus näkee. Myöskään lomamatkalta epämääräisestä kadunvarsikaupasta ostetut kortit tuskin ovat aitoja. Usein kyseessä voi olla esimerkiksi metallilaatikko, johon on sotkettu toisiinsa liittymättömiä kuvia eri aikakausilta, eikä pakkauksessa ole minkäänlaisia copyright-tietoja.
Uutena ilmiönä pakkauksissa on joskus jopa Pokémon GO -logo, vaikka GOlla ei ole paljoakaan tekemistä korttipelin kanssa. Aitoja Pokémon GO -kortteja on julkaistu ainoastaan yksi setti vuonna 2022, ja näitä kortteja voi ostaa vain erikoispakkauksissa eikä lainkaan irtoboostereina. Älä siis osta minkään muun näköisiä GO-kortteja!
Ole myös erittäin varovainen, jos ostat avaamattomia booster-paketteja muualta kuin suoraan kaupasta. Feikkibooster saattaa olla selkeän löysästi tai ruttuisesti pakattu – aidossa boosterissa muovipakkaus on aina tiivis ja sileä. Kuten korteissakin, pakkauksessa voi olla värieroja, kirjoitusvirheitä, väärää tietoa tai väärin aseteltuja tekstejä. Myös hinta voi paljastaa feikin: jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta, kortit saattavat hyvinkin olla feikkejä.
Jos kuitenkin erehdyit ostamaan feikkiboosterin, sen sisältö eroaa yleensä selkeästi aidosta boosterista. Nykyään aidossa boosterissa (Scarlet&Violet-sarjojen korteissa) korttien järjestys on aina 4 commonia, 3 uncommonia, 2 reverse holoa, 1 holo, basic-energia ja Live-koodikortti, vanhemmissa sarjoissa (mm. Sword&Shield-sarjat) 5 commonia, reverse holo, rare, (joissakin seteissä basic-energia,) 3 uncommonia ja Online-koodikortti. Jos siis korttien järjestys on jotain muuta, esimerkiksi ultra rare heti ensimmäisenä, kyseessä on feikki. Joskus feikissä kortit voivat olla väärin päin, ja usein koodikortti puuttuu kokonaan.
Jos sinulle näiden ohjeiden jälkeen jäi kysymyksiä tai et vieläkään ole varma, onko jokin korttisi feikki, lisää neuvoja saa esimerkiksi Pokémon TCG-Discordin #keräily-kanavalta.